MACKINTOSH, CLARE: Annoin sinun mennä

Kustantaja: Gummerus 2017

Alkuteos: I Let You Go

Suomennos: Päivi Pouttu-Dèliere

Nainen irrottaa sekunniksi otteen viisivuotiaan poikansa kädestä. Kuin tyhjästä ilmestyy auto. Tömähdys. Rusahdus. Verinen ruumis kadulla. Polvillaan kirkuva äiti. Pakeneva auto.

Jenna Gray ei tapauksen jälkeen jaksa enää olla Bristolissa, vaan lähtee pakoon. Suuntaa hän ei valitse, mutta päätyy Walesiin. Syrjäiseen paikkaan, mahdollisimman kolkkoon asumukseen. Voiko hän mitenkään toipua tuntemastaan syyllisyydestä ja surusta?

Tuntemani suru on niin fyysistä, että on mahdotonta ajatella, että olen vielä elossa ja että sydämeni jatkaa lyömistä, vaikka se on riistetty paikoiltaan. Haluan kiinnittää kuvan pojasta mieleeni, mutta kun suljen silmäni, en näe muuta kuin hänen ruumiinsa liikkumatta ja elottomana käsivarsillani. Annoin hänen mennä, enkä koskaan pysty antamaan sitä itselleni anteeksi.

Samaan aikaan Bristolissa Ray Stevensin johtama rikostutkintayksikkö yrittää kiihkeästi selvittää yliajoon ja liikennepakoon syyllistyneen henkilöllisyyden. Viralliset tutkimukset lopetetaan aikanaan tuloksettomina, mutta Ray ja alaisensa Kate Evans ovat ottaneet pienen Jacobin kuoleman niin sydämelleen, että jatkavat töitä vapaa-ajallaan. Miltei perhe-elämän kustannuksella.

Tähän asti kaikki on edennyt jotenkin tavanomaisesti, hyvin kirjoitetusti kyllä. Puolessavälissä kirjaa tapahtuu kuitenkin käänne, joka mullistaa ennakkokäsitykset ja odotukset täysin. Mukaan tulee myös uusi kertoja, joka selvittää lukijalle kaiken lähtökohdan, sen hetken josta alkoi tie nykyistä tilannetta kohti. Vähitellen voi alkaa rakennella omaa käsitystä ratkaisusta, mutta kirjailijalla on vielä pari yllätystä hihassaan. Loppuunkin jää kauhunsekaista kutkuttavaa arvoituksellisuutta.

Annoin sinun mennä on malliesimerkki hyvästä juonenrakentelusta. Itse tapahtumissa ja henkilöiden välisissä kuvioissa ei ole varsinaisesti mitään uutta, mutta tapa kertoa on erilainen. Henkilökuvaus on hyvää. Mitä erilaisimpia tunteita koetaan surusta vihaan, luottamuksesta pelkoon ja ahdistuksesta toivoon. Eikä jää huomiotta sekään, miten nopeasti ihmiset tuomitsevat.

Clare Mackintosh työskenteli ennen päätoimiseksi kirjailijaksi jättäytymistään kaksitoista vuotta ensin järjestyspoliisina ja sitten rikostutkijana. Annoin sinun mennä -teokseen innoittanut tapaus sattui hänen uransa alkuvaiheissa, kun varastetulla autolla kaahanneet hurjastelijat ajoivat yhdeksänvuotiaan pojan yli, pakenivat paikalta ja tarjotusta palkkiosta ja syytesuojasta huolimatta vaikenivat kuljettajan henkilöllisyydestä. Ketään ei voitu asettaa syytteeseen. Myöhemmin oman lapsen kuolema sai Mackintoshin pohtimaan asian sitä puolta, miten tunteet voivat hämärtää arvostelukyvyn ja vaikuttaa ihmisen käytökseen. Näistä aineksista syntyi varsin vakuuttava esikoistrilleri. Ehdottomasti lukemisen arvoinen!

PS. Kauniin kannen osuvuuden ymmärtää vasta kirjan luettuaan.