20.11.2017

KURNIAWAN, EKA: Kauneus on kirous

Kustantaja: Gummerus 2017
Alkuteos: Cantik Itu Luka
Suomennos: Jaana Kapari-Jatta (Annie Tuckerin englanninnoksesta)

Indonesialainen Eka Kurniawan syntyi Länsi-Jaavalla vuonna 1975. Lukuisia romaaneja ja novelleja julkaissutta Kurniawaa luonnehditaan yhdeksi Indonesian harvoista vaikutusvaltaisista kirjailijoista. Kauneus on kirous on kirjailijan kansainvälinen läpimurtoromaani ja ensimmäinen häneltä suomennettu teos.

Kirja alkaa kutkuttavasti:

Kun Dewi Ayu eräänä maaliskuisena viikonloppuna nousi haudastaan, hän oli ollut kaksikymmentäyksi vuotta kuolleena.

Seuraa polveileva selitys siitä, miten tähän hämmästyttävään tilanteeseen on päädytty. Pienessä Halimundan rannikkokaupungissa elävä Dewi Ayu on hollantilaisen plantaasinomistajan ja tämän alkuasukasperäisen jalkavaimon tytär ja isä samaisen hollantilaisen miehen ja tämän laillisen (hollantilaisen) vaimon poika. Dewi Ayun synnyttyä vanhemmat purjehtivat pois ja jättävät tyttärensä korissa kotitalon kynnykselle. Vaimon vastustuksesta huolimatta isoisä ottaa pienokaisen luokseen, ja tyttö kasvaa ylellisyydessä talon tulevana perijänä. Maailmansota levittäytyy kuitenkin jo Aasiaan, japanilaiset joukot lähestyvät Halimundaa ja hollantilaiset siirtomaaisännät pakenevat. Dewi Ayu kieltäytyy lähtemästä. Hänen uransa kaupungin maineikkaimpana prostituoituna on alkamassa.

Dewi Ayu ja hänen kolme kaunista tytärtään kokevat Indonesian sekasortoisen ja verisen historian kukin omalla tahollaan. Jotakuta se koskettaa kommunismin kautta, jotakuta armeijan vallan kautta, jotakuta rikollisjärjestön kautta. Dewi Ayun nuorin tytär, kammottavan ruma kuvatus, puolestaan pelehtii henkimaailman kanssa. Kaikki saavat maistaa täyteläistä onnea, mutta myös sen miten kaikki onni tuhoutuu. Suvulle nimittäin on langetettu jo ammoisina aikoina kirous.

Kauneus on kirous on varsin monikerroksinen romaani. Se kuvaa realistisesti Indonesian historiaa ja elämää, mutta sisältää myös fantasian aineksia. Aaveet mellastavat kaupungilla pelotellen murhaajia, mutta lohduttaen rakastamiaan ihmisiä. Vanhat tarinat ja uskomukset tuntuvat käyvän toteen. Koirilla on suurempi merkitys kuin uskoisikaan!

Kirjassa on paikoin hurttia huumoria etenkin replikoinnissa. Dewi Ayun ylösnousemuksen jälkeinen keskustelu nuorimman tyttären kanssa:

   ”No, kauanko minä olin kuollut?”
   ”Kaksikymmentäyksi vuotta”, Kauneus sanoi.
   ”Pahoittelen, se oli aivan liian kauan”, hän sanoi katuvaisesti, ”mutta haudassa ei ole herätyskelloja.”
   ”Muista ensi kerralla ottaa kello mukaan”, Kauneus sanoi huomaavaisesti ja lisäsi sitten: ”Äläkä unohda moskiittoverkkoa.”

Kirjassa panostetaan paljon lihan nautintoihin. Seksi on kaikkien mielessä joko ilon ja nautinnon lähteenä tai vallankäytön ja alistamisen välineenä. Paikoin kuvaukset ovat suorastaan epämiellyttäviä ja irvokkaita. Kauneus oli kirous, muttei rumuuskaan kiroukselta suojellut…


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti